Miten siellä työssä oikein jaksaa pidempään

Vaalien lähestyessä keskustelu säästökohteista on taas virinnyt. Esimerkiksi työssäoloaikaa tulisi  pidentää. Ja pidentää kummastakin päästä. Tässä haluan keskittyä ainoastaan tuohon loppupähän.

Me voimme nyt jäädä eläkkeelle 63-68 -vuotiaina, jolloin useat meistä "ikäihmisistä" ehtivät olla työssä n. 40 vuotta. Se on mielestäni riittävästi. Tämä teoreettinen eläkeikä on mielestäni ihan hyvä. Ongelmana onkin se, että käytännössä meidän  eläköitymisikämme on n. 59 vuotta. Näin siis, vaikka eläkeikä on vuosia ollut yli 60 vuotta.

Miksi?

Siksi, että me jäämme eläkkeelle ennen aikojamme, koska emme erilaisten syiden vuoksi pysty työtämme jatkamaan. Ja nyt en puhu työttömäksi joutumisesta, vaikka sekin kyllä tietynikäisiä ajaa "eläkeputkeen", vaan siitä, että me sairastumme ja tulemme pysyvästi työkyvyttömiksi. Pääsemme työkyvyttömyyseläkkeelle. Osa tekee niin raskasta ja kuluttavaa työtä, ettei sitä jaksa eikä pystykään tekemään 63 vuotiaaksi saakka, mutta osa meistä kyllä kykenisi jatkamaan pidempäänkin.

Keskityn nyt ainoastaan siihen joukkoon, joka ei varsinaisesti sairastu, altistu tms. vammaudu raskaiden työolojen vuoksi, vaan palaa loppuun. Kysymys kuuluukin, miten voisimme nostaa tätä todellista eläköitymisikää? Miten voisimme vaikuttaa siihen, että jokainen meistä jaksaisi paremmin tuohon teoreettiseen eläkeikään asti tehdä työtä? Miksi joku jaksaa työssä ja toinen ei? Syitä on varmaan monia, mutta ainakin työolojen merkitys kasvaa ikääntymisen myötä merkittävästi.

Jatkuva kiire, kvartaaliajattelu, loputon tehokkuuden kasvattaminen, esimiesten nopea vaihtuminen, omistajien vaihtuminen, fuusiot, onneton johtaminen ja tiedonpuute voivat olla syitä. Useat ikäiseni tutut ovat olleet vuosia saman työnantajan palveluksessa, kuten meidän ikäisillä nyt on tapana. Viimeisten vuosien aikana on kehitys ollut melkoista. Se mikä riitti vielä 10-20 vuotta sitten ei tietenkään enää riitä. Pitäisi olla tehokkaampia.

Olen itse yrittäjä ja ymmärrän tehokkuustarpeen. Mutta mikä on tehokasta? Näihin asioihin törmään, kun olen päässyt yritysten henkilöstöä haastattelemaan. Siis silloin, kun kun yrityksen johto on havainnut ongelmia ja haluaa oikeasti vaikuttaa työolojen parantamiseen. Olen huomannut, että työyhteisöissä on valtavasti tietoa, siitä ei ole puute. Puute on tuon tiedon ottamisesta systemaattisesti käyttöön. Miten sen voisi ottaa käyttöön?

1. Jutellaan jokaisen kanssa erikseen ongelmista, jotka vaikuttavat työntekoon
2. Kysellään heiltä konkreettisia parannuskeinoja
3. Dokumentoidaan ongelmat ja parannuskeinot
4. Keskustellaan näistä yhdessä
5. Valitaan yhdessä 2-4 kehityskohdetta
6. Asetetaan näille selkeät tavoitetilat
7. Organisoidaan nämä kehittämishankkeet
8. Tehdään kokreettinen suunnitelma hankkeille
9. Annetaan aikaa tälle kehitystyölle
10. Pidetään seurantatilaisuuksia säännöllisesti
11. Testataan uutta toimintamalia
12. Säädetään, mikäli tarvetta on
13. Mietitään, miten ongelmat ratkotaan jatkossa

Näillä keinoilla, tietenkin yrityskohtaisesti pohtien ja painottaen, on useita ongelmia ratkottu yhdessä työntekijöiden kanssa. Johto on tähän antanut mahdollisuuden ja saa siitä sulan hattuunsa. Tietenkin myös se, että työt sujuvat jatkossa paremmin ja tehokkaammin, poissaolot vähenevät jne. antaa aihetta hymyyn.

En väitä, että pelkästään tällä tavoin ratkaisemme kaikki työssäjaksamisen ongelmat, mutta osan kyllä. Siksi pidänkin erittäin tärkeänä sitä, että vaikka erilaisista menoista on karsittava, tuleva hallitus ei säästämisinnossaan heitä lasta pesuveden mukana. Sellaisia tukimuotoja, joilla voimme vaikuttaa yritysten henkilöstön työssäjaksamiseen, ei pidä karsia.

Mitä mieltä sinä olet? Onko itselläsi kokemuksia, joita haluat jakaa? Anna palautetta, kirjoita.